Dear Bono....
You're meeting with the wrong people
- Home
- A LETTER TO BONO
- About Us
- How do we end extreme poverty?
- Who are the press councils?
- How can I help?
- FAQ
- NEWS
- Dear Bono
- 1. Who are the press councils?
- 2. Why do press councils allow news omission?
- 3. Why do we keep ignoring extreme poverty?
- 4. What is the difference between censorship and omission?
- 5. What did the GFC do for extreme poverty?
- 6. What the Boxing Day Tsunami taught us
- 7. What 9/11 taught us
- 8. News omission cases upheld by the press councils
- 9. Why people are idiots
- 10. Why people are kind
- 11. Examples of news omission the press councils have dismissed
- 12. What are our motivations for change?
- 13. Why advocacy journalism will work
- 14. Our roles in ending extreme poverty
- 15. Embarking on a war on extreme poverty
- 16. Who are the real medicine men?
- 17. A conclusion
- CODES OF CONDUCT
- Australia
- Austria
- Azerbaijan
- Belgium
- Bosnia and Herzegovina
- Bulgaria
- Burkina Faso
- Canada
- Chile
- Croatia
- Cyprus
- Denmark
- Estonia
- Fiji
- Finland
- France
- Georgia
- Germany
- Ghana
- Guinea
- Hong Kong
- Iceland
- India
- Indonesia
- Israel
- Italy
- Japan
- Kenya
- Lithuania
- Luxembourg
- Macedonia
- Mali
- Malaysia
- Malta
- Nepal
- Netherlands
- New Zealand
- Nigeria
- Norway
- Papua New Guinea
- Peru
- Philippines
- Portugal
- Russia
- Singapore
- Slovak Republic
- Slovenia
- South Africa
- South Korea
- Spain
- Sri Lanka
- Sweden
- Switzerland
- Tanzania
- Togo
- Tonga
- Turkey
- Ukraine
- United Kingdom
- United States
- World Press Councils
- Contact Us
Finland
Journalistin ohjeet
VOIMASSA 1.1.2011 ALKAEN
Johdanto
Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä.
Näiden ohjeiden tavoitteena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä joukkoviestimissä ja edistää ammattieettistä keskustelua.
Ohjeet koskevat kaikkea journalistista työtä. Ne on laadittu vain alan itsesääntelyä varten. Ohjeita ei ole tarkoitettu käytettäviksi rikos- tai vahingonkorvausvastuun perusteena.
Ammatillinen asema
1. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
2. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.
3. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.
4. Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.
5. Journalistilla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa.
6. Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.
7. Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.
Tietojen hankkiminen ja julkaiseminen
8. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
9. Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.
10. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
13. Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.
14. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.
Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.
15. Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.
16. Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.
Haastateltavan ja haastattelijan oikeudet
17. Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.
18. Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.
19. Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta.
Virheen korjaus ja oma kannanotto
20. Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut.
21. Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
22. Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.
23. Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.
24. Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.
25. Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.
Yksityinen ja julkinen
26. Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.
27. Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
28. Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
29. Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta.
30. Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
31. Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.
32. Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.
33. Tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä pidä julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin.
34. Arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyys on suojattava, ellei sillä ole poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.
35. Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.
Ohjeet on hyväksytty Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksen kokouksessa 16.12.2010. Ne astuvat voimaan 1.1.2011
ENGLISH VERSION
Guidelines for journalists
Operative from 1 January 2011
Freedom of speech is the foundation of a democratic society. Good journalistic practice is based on the public's right to have access to facts and opinions.
The aim of these guidelines is to support the responsible use of freedom of speech in mass communication and encourage discourse on professional ethics.
These guidelines concern all journalistic work. They have been drafted specifically for the purpose of self-regulation. The guidelines are not intended to be used as grounds for criminal liability or damages.
PROFESSIONAL STATUS
1. A journalist is primarily responsible to the readers, listeners and viewers, who have the right to know what is happening in society.
2. Decisions concerning the content of media must be made in accordance with journalistic principles. The power to make such decisions must not under any circumstances be surrendered to any party outside the editorial office.
3. The journalist has the right and obligation to resist pressure or persuasion that attempts to steer, prevent or limit communications.
4. The journalist must not misuse his/her position. The journalist may not deal with issues that may lead to potential personal gain nor demand or receive benefits that might compromise his/her personal independence or professional ethics.
5. The journalist is entitled to refuse assignments that conflict with the law, his/her personal convictions or good journalistic practice.
6. When handling issues that concern the journalist's own media, the media concern or its owners, the journalist should make the context of the news item clear to readers, listeners and viewers.
7. It is crucial to observe good professional practice when using the work of others. Sources must be mentioned when information has been published by other parties.
OBTAINING AND PUBLISHING INFORMATION
8. The journalist must aim to provide truthful information.
9. The journalist is encouraged to make known his/her profession during the course of an assignment. Information should be obtained openly. If matters that are in the public interest cannot be otherwise investigated, the journalist may carry out interviews and obtain information by means that depart from standard practice.
10. Information obtained must be checked as thoroughly as possible, including when it has been published previously.
11. The public must be able to distinguish facts from opinions and fictitious material. Similarly, photographic and sound material must not be used in a misleading manner.
12. Information sources must be approached critically. This is particularly important in controversial issues, since the source of the information may be intended for personal gain or to damage others.
13. A news item may be published on the basis of limited information. Reports on subjects and events should be supplemented once new information becomes available. News events should be pursued to the end.
14. The journalist is entitled and duty bound to conceal the identity of any person who has provided confidential information by agreement with the source. If the publication of information that is in the public interest results in highly negative publicity, it is desirable that the editorial office makes public how the reliability of the anonymous source and the information obtained from it has been assured.
15. Headlines, leads, cover and picture captions, sales-promotion posters and other presentation material must be justified by the substance of the story.
16. There must be a clear demarcation kept between advertising and editorial content. Hidden advertising must be avoided.
THE RIGHTS OF INTERVIEWER AND INTERVIEWEE
17. Interviewees have the right to know in advance the context in which their statements will be used. They must also be told if the interview will be used in multiple mediums. The interviewee must always be told whether the conversation is intended for publication or will be used exclusively as background material.
18. It is worthwhile consenting to interviewee’s requests to read their statements prior to publication, if the editorial deadline permits. This right only concerns the personal statements of the interviewee, and the final journalistic decision cannot be surrendered to any party outside the editorial office.
19. The interviewee's refusal to allow the publishing of his/her statement must be complied with only if the circumstances following the interview have changed so significantly that the publication of the interview could be viewed as unjust.
CORRECTIONS AND RIGHT OF REPLY
20. Incorrect information must be corrected immediately on the website of the media in question, as well as in the publication or broadcast in which the incorrect information was given.
21. If the intention is to present information about the activities of a clearly identifiable person, company or organisation in a manner that would present them in a very negative light, the object of the criticism must be granted the right of reply on the issue in question.
22. If it is not possible to simultaneously hear the views of the parties involved, it may be necessary to give the party who has received the very negative publicity the opportunity to be heard afterwards. If this is not done, good journalistic practice calls for the publication of the comment of the criticised party.
23. A right of reply is an intervention that should be published as soon as possible without any irrelevant additions.
24. Conventional cultural critique, political, economic or societal evaluation or similar expression of opinion do not, however, warrant a right to reply.
25. If the reply is not fit for publication as such, changes should be discussed with the writer. Even if an agreement cannot be reached, it is advisable to publish the essential contents in an objective manner.
PRIVATE AND PUBLIC
26. The human dignity of every individual must be respected. The ethnic origin, nationality, sex, sexual orientation, convictions or other similar personal characteristics may not be presented in an inappropriate or disparaging manner.
27. Highly delicate matters concerning people’s personal lives may only be published with the consent of the person in question, or if such matters are of considerable public interest. Protection of privacy must also be considered when using photographic materials.
28. Discretion must always be exercised when reporting on occurrences of illnesses or deaths or on victims of accidents or crimes.
29. It is generally acceptable to cover and photograph any event that happens in a public place without having to obtain permission from the subject(s) in question.
30. The right to privacy also applies when publishing public documents or other public sources. The public availability of information does not necessarily imply that it can be freely published. Particular discretion should be used when an issue concerns minors.
31. The name, photograph or other identifying facts of a person convicted of a crime may be published, unless it is viewed as clearly excessive in terms of the position or action of that individual. The journalist must be particularly careful not to disclose the identity of a minor or person found to be criminally unaccountable.
32. Carefulness is required when presenting information that may lead to the identification of the subject in cases where the subject is only considered a suspect or has been charged
33. Information about the convicted, charged or suspected individual should not be published if it may reveal the identity of the victim of a highly sensitive crime.
34. The identity of a victim of a highly sensitive crime must be protected, unless the matter is of considerable public interest.
35. If the request for investigation, indictments or conviction has been a published news item, the matter should be followed to the end as is possible. During an ongoing trial, the journalist will not strive to affect the decisions of the court or present a premature position on the guilt of the subject in question.
Adopted at the meeting of the Management Group of the Council for Mass Media, 16 December 2010, operative from 1 January 2011.
